Hae
Anna Liljeroos

Koko perhe kyytiin, 7-paikkainen Seat Alhambra

Millä autolla meillä ajellaan?

Mun ikuinen autoihastus on BMW X5 tai joku muu suuri kaupunkimaasturi. Myös Honda CR-V:tä rakastan ja yksi syy siihen on varmaan se, että se oli mun suosikkiauto kunnes viime autokaupoilla luovuttiin siitä isompaa hankittaessa. Olen huono luopumaan ja Hondan katumaasturia jäi ikävä. Se oli sisätiloiltaan suuri, siinä oli mukava ajokorkeus sekä loistavat mukitelineet. Hondan CR-V:tä tuli juuri 7-paikkaisena tai 5-paikkaisena hybridi, oijoi!

Nykyisessä Seat Alhambrassa muotoilu ei miellytä silmää yhtä paljon mutta kaksi paikkaa lisää takaavat sen, että koko perhe mahtuu kyytiin. Jos Seatista sanoisin jotain hyvää on sen ehdoton plussa liukuovet jotka aukeavat napin painalluksella eivätkä ovet koskaan kolhi ahtailla parkkipaikoilla viereisiin autoihin vaikka lapset avaisivat ne itse. Takakontti on myös elektroninen eli pienellä hipaisulla se aukeaa itse ja sitä voi avata ja sulkea myös kauko-ohjaimella. Jos siis otan takatilasta vaikka kauppakassit molempiin käsiin niin saan luukun kiinni kurottelematta.

Meidän ensimmäinen seitsemänpaikkainen auto

Alhambra on eri sarjassa siitäkin syystä, että siitä löytyy seitsemän istumapaikkaa, joista jokainen on ihan kunnon tuoli ja taakse jää silti tavaratilaa. Nyt ennen vauvan tuloa meillä on kaksi takimmaista penkkiä aina matalalla jos kyydissä ei ole ekstraväkeä ja näin takatilaan mahtuu heittämällä kaksi koiraa ja pari kassiakin. Tällaisissa tilanteissa kassit voi vielä erottaa verkolla, etteivät ne pääse valumaan lemmikkien päälle ja niistä voi kasata korkeankin pinon. Tällä tyylillä olemme säästyneet suksiboksilta myös tuollaiset pidemmät reissut kuten juuri mennyt talviloma pohjoisessa. Toki kesän jälkeen olemme uuden haasteen edessä kun tarvitsemme takatilasta yhden paikan käyttöön lapselle.

Auto puhtaaksi pitkän reissun jälkeen

Alhambrassa ISOFIX löytyy kaikista viidestä takaistuimesta joten valinnanvaraa riittää. Kuvissa näkyy nyt vain yksi lasten istuin kun nuorimman lapsen istuin oli nostettu pois sisätilojen pesun vuoksi pois. Käytin auton Eastonin CarStation pesulassa käsinpesussa jossa tehtiin myös sisäpesu, alustan pesu sekä talvipesu liuottimen ja vahan kanssa. Auto on nyt siis ihanan puhdas ja raikas kun se meni todella likaiseksi tuolla pitkällä matkalla.

Istuimet nyt ja lähitulevaisuudessa

Meidän neljävuotias istuu edelleen Gracon turvaistuimessa, jossa painoraja on 25kg (pikkuherra nyt 19kg) ja seitsemänvuotias istuu tuossa kuvassa näkyvässä Maxi-Cosin turvavyöistuimessa, joka on isomman lapsen istuin (ei siis omia vöitä kuten pienemmän turvaistuimessa jossa on 5-pistevyöt. Gracon istuin alkaa tosin olla jo käyttöikänsä päässä pojan pituuteen nähden joten olen harkinnut toisen Maxi-Cosi RodiFix AirProtect turvavyöistuimen ostamista. Se on kapean mallinen ulkomitoiltaan oleva selkä menosuuntaan asennettava turvavyöistuin 15–36 kg painavalle lapselle (n. 3–12 vuotta) ja ollaan tykätty siitä todella paljon. Nyt näitä tulisi siis kaksi, yksi turvakaukalo telakalla ja kymmenvuotias istuu ilman istuinta kun hän on pitkä poika. Kaukaloksi haluan Maxi-Cosi Cabriofixin, joka meillä oli edellisilläkin mutta on jo annettu pois. Se on ihanan kevyt kaukalo, jota on helppo kantaa käsivarressa ja ISOFIX-telakan kanssa todella kätevä. Nämä ovatkin lähes ainoita hankintoja joita meidän täytyy tehdä vauvaa varten kun muut tavarat on säilytetty. Tällaisella kombolla siis mennään kun lapsia on neljä, aikuisia kaksi ja koiria kaksi myöskin. Juuri ja juuri mahdutaan 😀

Edellisen autopostauksen löydät tästä:

Pikkubussi tai valtamerilaiva? Millainen auto sopii isommalle perheelle?

Nyt on pakko palata gradun pariin

Kaksi viikkoa katosi?

Gradua kirjoittaessa huomaa helposti, että aika haihtuu taivaan tuuliin. Olin jo ennen Oulun reissua päättänyt, että en siellä yritä kirjoittaa vaan keskityn lomaan ja meidän kurssiin mutta silti koneen ääreltä poissaoltu aika painaa mielessä. Olin meidän gradukurssilta pois kaksi peräkkäistä kertaa, toisen lapsen lääkärissä ja toisen tuolla Oulussa ja nyt tuntui että edellisestä kerrasta oli todella pitkä aika. Tänään paiskin loppupäivän muita töitäni ja vasta huomenna raskauteen liittyvän lääkärikäynnin jälkeen pääsen taas palaamaan gradun pariin. Näin helposti se aika katoaa muuhun tekemiseen.

Kolmenlaisia päiviä

Gradukurssilla ollaan puhuttu kolmenlaisista päivistä. Fokuspäivinä tehdään gradua täydellä keskittymisellä ja fokusoidaan siihen. Puskuripäivät taas sisältävät vaikka kirjastossa käymistä ja muita töitä, joita on elämässä pakko tehdä myös gradun aikana. Sellainen minulla oli esimerkiksi tänään. Puskuroin siis loppukuun töitäni Keskolle jotta voin fokusoida graduun. Kolmantena ovat lepopäivät, jolloin palaudutaan ja ollaan vaikka ystävien kanssa tai liikutaan enemmän. Puskuripäivien ja lepopäivien tarkoitus on maksimoida fokuspäivien määrä 😀 Niillä työ etenee varsinaisesti ja tässä vaiheessa missä itse olen niin fokuspäivinä päätarkoituksenani on vain kirjoittaa tekstiä.

Oli muuten upean värinen taivas tänään illalla auringon laskiessa kun nappasin nämä kuvat meidän kotikadulta. Muutenkin päivä oli mielettömän valoisa ja aurinkoinen täällä Helsingissä. Tässähän ihan säikähtää, että kevät on täällä nopeammin kuin arvaankaan. Vielä olisi nimittäin homma jos toinenkin tehtävä ennen sen saapumista.